Vihdoinkin jotain tekemistä

Sairastelu jatkuu edelleen, mutta sain suostuteltua äidin ottamaan minut tallille mukaan. Jenni on jo tervehtynyt ja voi ratsastaa Millen, joten ajattellin mennä kuvaamaan. Pitää vaan tunkea varmaan kaikki toppavarusteet päälle, etten saa jotain aivotulehdusta tai keuhkokuumetta.. ja vaikka saisinkin niin ainakin yritin olla saamatta! :D Eilen tein joulukortteja, joita lisäilen käsityö blogiin joutessani. Tänään ajattelin illalla aloitella muutamien joululahjojen tekemisen.. hehheh.
Jenni toi Millen luota eilen ''tuliasia'', nimittäin muutamia kuvia. Sillä on järjetön talvikarva, eikä sitä tunnistaisi samaksi hevoseksi jos sen olisi nähnyt vain kesällä!

Harjausta pesupaikalla

Jenni ja Mille

Pesupaikalta lähössä

 Vatsakin on kasvanut jonkin verran. Pikkuhiljaa saadaankin alkaa jo muuttaa ruokintaa, tällä hetkellä Mille elelee säilöheinän sekä 2dl kiv ja 0,5l kauran voimin. Liikutus ei ole mitään rankkaa joten se ei tarvi mitään ylinmääräisiä hörteitä, tuokin rehu määrä on enemmänkin säälistä ettei porautuisi ilta ruokinnan aikaan seinistä läpi :D

Sairastelua ja mietiskelyä

Enään ei ole edes syksy.. Ainakaan alla olevassa kuvassa, jossa äiti ratsastaa Millellä. Kuva on otettu silloin kun ensilumi satoi, ja miltei saman tien sulikin jo pois. Ja nyt, vaikka on marraskuun viimeinen päivä ei ole kuin pakkasta täällä Pohjanmaalla! Kiuruvedellä varmaan voipi olla lunta, sitä en tiedä, jouduin lähtemään kotiin keskiviikkona, kun sain sitten tartunnan pienimmältä siskoltani. Mulla on vesirokko. Se on kiertänyt koko perheen äitiä mukaan lukematta läpi. 

Ja nyt viimeiset kaksi viikkoa kun olin vielä terve ja opiskelinkin, niin  täällä kotona Jenni sairasti ja äiti liikutti Millen. Äidin tuttava kävi välillä äidin mukana tallilla vähän auttamassa Millen kanssa. Jennikin on tänään jo siinä kunnossa, että lähtee Milleä moikkaamaan. Itselläni tämä rutto onkin sitten vasta aika alku vaiheessa, sillä se alkoi sunnuntaina.. odotan innolla jälkitauteja.

Millestä puolentoista vuoden takainen otos, jossa se näyttää kieltämättä aivan hevoselta! :)

Ärsyttävää kun ei voi olla kunnon talvi, kesääkään ei tainnut olla ollenkaan, ainakin siltä se tuntui, kun oli vain muutamia kunnollisia kesäpäiviä.. Toivon vaan että paranisin itsekin pian ja pääsisin käymään tallilla, edes vaan käymässä, tämä sisällä jumittaminen on aika turhauttavaa. 

Jotakin

Viimeisin ultra on parin viikon takaa ja siellähän se varsa vielä kasvaa Millen mahassa. Mille on ruvennut sen verran pyöristymään, että jollei olisi ollut kantavana niin olisi kyllä ihme ollut. Varsa on tällä hetkellä päälle neljän kuukauden vanha. Samalla käynnillä tehtiin suppea ell tarkastus, joka mahdollistaa sikiövakuutksen hakemisen. Mille sai myös rokotteen virusaborttia vastaan, seuraavat kaksi rokotetta saankin pistää itse.

Mille sai viikko sitten hokkikengät ja tilsat allensa, tosin nyt niistä ei ole kamalastikkaan hyötyä, lumi suli melkein heti pois, varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Millen ollessaan kantavana ei sitä saa hieroa tai sille antaa akupunktio-hoitoja, ne nimittäin saattaisivat johtaa varsan luomiseen. Viimeksi annoin Millelle neulahoitoja kesällä astutuskaudella. Sen jälkeen olen antanut neulahoitoja tuttujeni hevosille, sekä myös ihmisille, tutuille ja myös vähemmän tutuille. Olen myös hieronut monia ihmisiä, se on yhtälailla mielenkiintoista kuin akupunktuuri.

Akuneulat Millen selässä

Tänään tein akupunktion äidilleni. Häntä oli jännittänyt miltä neulottelu tuntuisi ja mitenkä siihen tulisi suhtautua. Pelokkaat potilaat ovat oikeastaan olleet hankalimpia, mitenkä ilmaista, ettei pelkoon ole syytä. Usein onneksi pelko tilat laukeavat ensimmäisten neulojen pistämisen jälkeen, jolloin omakin työ helpottuu. Pisteitä on näet todella hankala löytää jännittyneestä lihaksesta. Ihmiset jotka ovat nähneet hevosille tehtäviä akupunktioita, kyselevät usein, että vääntyvätkö neulat ihmistenkin selässä? Eivät, sillä ihmisten lihakset ovat monta kertaa pienenpiä kuin hevosten laajat ja suuri jännitteisen lihakset, jotka saavat neulan jos minkä laiselle mutkalle. Tuttavani hevosen selästä olen saanut sellaisia neuloja hoidon jälkeen, että on pitänyt ihmetellä mitenkä ne ylipäätään sai pois.

Ehkä alan kirjoitella aktiivisemmin.. ehkä en. Koneella käyminen on kovin turhauttavaa, mutta kirjoittaminen ajoittain mukavaa, ajoittain turhauttavaa. Mulla on ollut monen monta päiväkirjaa, ja oon aina ajatellut, että nyt kirjoitan tätä ahkerasti ja säännöllisesti. Parin viikon päästä huomaankin jo, että olen ainakin viikon jäljessä kirjoittamisesta. Olen miettinyt, että ehkä sitä päiväkirjan pitoa on kahdenlaista- toinen joka päiväistä ja toinen sellaista, että kun jotain tapahtuu, on siitä hyvä kirjoittaa. On harvinaisen turhaa kirjoittaa päivästä, jolloin ei tapahtunut kertakaikkiaan mitään. Ehkä tämäkin stoori riittää tältä päivältä.. tai kerralta :)

Kirjoitusta

En oo sitten sunnuntain jälkeen päässyt tallille, Jenni on kyllä käynyt. Kävelen salaa ilman keppejä, se sujuu aika hyvin ;)

Kaikki varmaan ajattelee että löhöilen nämä 2 sairasloma viikkoa, no ehkä tavallaan, mutta aika ahkeraa opiskelua tuottaa syventyminen akupunktioon ja perinteiseen shiatsuun. Shiatsu varsinkin meinaa tuottaa tuskaa, se poikkeaa niin paljon meidän länsimaisesta parannustavasta, eikä meillä muuta tehdä kuin napsitaan särkyllääkkeitä turhaan.. Pieni kulttuuri ero kenties huomattavissa. Pikku hiljaa toivon että meridiaaneista saisinkin jo jotain selkoa.. :D Hieronnan opiskelussakin oon edistynyt jo aika hyvin ja luentolehtiö on saanut täyttöä jonkin verran. Vähän lisää pään sekoittamiseen onkin aromaterapia ja yrtit.. tunnen olevani aika vahvoilla teorian puolesta näissä osin, mutta käytännössä on aika paljon hiomista. Oon liian laiska lisäämään tähän mitään kuvaa.. koska kuvat on väärässä paikassa ja en jaksa hakea niitä.

Mille on nyt kengitetty, rokotettu ja raspattu.. eli saa olla hetken aikaa rauhassa, tosin jo vajaan kuukauden päästä ultrataan ja ensimmäinen virusabortti rokotus otetaan. Virusabortti rokotukset otetaan 4., 5. ja 6. ''raskauskuukausien'' kohdalla. Ja rokotus ja raspaus hoituu puolen vuoden välein. Eipä mulla tähän nyt muuta oo kirjottaa, katellaha! ;)

Pitkästä aikaa tulee taas kirjotettua jotain. Mille muutti eilen Huissille ja näyttää kotiutuneen suhteellisen hyvin. Kuukauden päästä Mille pitäisi taas ultrata, ja sitten saadaankin tietää tuleeko meille toinenkin pirulainen. Kengittäjälle naurahdin että saadaan samanlainen pirulainen, niin tämä kysyi, että astutettiinko se tarkoituksella :D Pitää pitää huoli ettei siitä tule samanlainen retardi kuin Mille :D

Syksy on edennyt hyvää vauhtia, Jennin kanssa kerettiin valmentautua jonkin verran, mutta nyt kun mun jalasta piti poistaa ruuveja niin saan taas olla vähän aikaa tauolla. Koulukin olisi alkanut huomenna, mutta eipä sinne taida olla vielä hetkeen aikaan asiaa tämän kintun kanssa!

Tänään käytiin sitten kattomassa Milleä. Jenni ratsasti, mulla on nimittäin kepit.. ainakin ajoittain. Pääsen kävelemään ilman niitäkin jo aika kätevästi. 

Oon aloittanut käsityönikin tällä erää taas ja pitääpä panostaa käsityöblogiin, sillä mulla on vaikka mitä tullut tehtyä, kirjoja, neuloksia ja vaikka mitä! Mukaan lukien koulun kasvio josta tulikin harvinaisen laaja ''teos''. Sen sijaan kesän ajalta tehtävän portfolion laita ei liene yhtä hyvä, mutta sen tekemiseen siunaantuikin nyt vielä hyvää kullan kallista aikaa, jotka saan viettää rimppakinttuni seurassa! Ai miten ihanaa..

Toinen tarkastus

Millellä oli nyt sitten toinen tiineystarkastus. Ja olihan se edellleen kantavana, ultrassa näki alkion sydämmen sykkeen.

Mille saatiin lastattua ennätys vauhtia, ilman liinoja ja ilman mitään muita härpäkkeitä, alle 10 minuuttia. Siitä sai olla ylpeä. No pitääpä siitä olla muutenkin ylpeä, se ei nimittäin stressaa mistään kuljettamisesta tai paikan vaidoksista, rautavatsaisella Millellä ei ole koskaan ollut mahan kanssa mitään ongelmia. Ajaessa meni kolmisen tuntia ja Mille pääsi taasen Tiinan Tallille, ainakin väliaikaisesti. Se saa jatkaa kesälomaansa vielä vajaan viikon, sitten se pääsee taas töihin :)

Mutta tästä piti tulla pitkä kuvarikas postaus, hah.. ehkä tästä tuleekin sitten ;)

Lauantaina käytiin kuninkuusraveissa, kuvan paluumatkalta nappasi äti. Kyllä me autolla kuljettiin , ei kävellen, satuttiin vaan pysähtymään jonnekkin, en edes muista minne! :D

Toinen pysäkki oli kun pysähdyttiin yöllä Palsankoskelle kuvaamaan. Tämänkin kuvan nappasi äitee.

Olipas hieno postaus.. ehkä lopetan tähän :d

Liian paljon kerrottavaa, rakas päiväkirja

Sen verran voin aloitella, että päätin tuossa äsken, että tämä blogi on semmottinen, että tähän rupean kirjottamaan. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut taas tässä välissä kun en ole kirjoitella jaksanut?

No, ensikkänin Mille on nyt kantavana, ja toinen tiineystarkastus on 24.7. eli ensiviikon tiistaina, jolloin olisi sitten tarkootus hakia se Kiuruvedeltä tänne Pohojanmaalle päin. Mikäli tuurillani käykin niin paskasti, että tamma onkin tyhjentynyt tässä välillä jostain kumman syystä.. niin, en oikein vielä tiedä, pitää miettiä sitä vielä.

Itse pääsin Savosta irti viime viikolla kun kesä TO koululla Hingunniemessä loppui. Nyt on ollut jokseenkin turhauttavaa vaan keksiä kotona jotakin kunnon tekemistä, kun Millekin vielä laiduntaa toisaalla. Onhan tässä jotakin saatu aikasekskin, nimittäin oon maalannut, ja tehnyt koruja, perannut kukkamaan ja istuttanut uudet kukat, kuvaillut ja ommellut ja ja.. kaiken näköistä. Sukulaisjuhliin, häihin, ollaan perheen kanssa menossa ensi viikon lauantaina, niihin on pitänyt valmistautua, ja mumma onkin jo melkein valmis asuni kanssa. Mulle kun ei mitkään hepeneet kelpaa, niin onneksi tuo henkilökohtainen puvustaja on aina käden ulottuvilla. Seuraavana suuntaan perjantaina Soiniin oikeen kunnolla lomailemaan, pitää toivoa kunnon aurinkoisia kelejä, jos sitä vielä vähän mustuis.

Eikä unohdeta tietenkään sitten lauantain Kuninkuusraveja, sinnekin on veneenkeula käännettävä. Soinissa vietetyn loman jälkeen olisi tarkoituksena seuraavaksi kulkeutua Ilmajoelle, sinnekkin vähän työlomalle. :D

Yllä kuvassa Jenni ja Mille Hingunniemessä. Jenni kävi luonani lomailemassa ja viipyi ainakin neljä päivää. Siinä tuli kyllä liikuttua oikeen kunnolla kun saatettiin pyöräillä 12-30 kilometriä päivässä vain välimatkoja taittaen. Yksi päivä käytiin Iisalmessa shoppailemassakin. Sitten 10.7. Millellä oli ensimmäinen tiineystarkastus, ultrassa näkyi pieni alkio.. jonka on parempi pysyä siellä ja alkaa kasvamaan, pois ei ole tulemista vielä 11 kuukauteen!