Lauhtuvaa säätä

Säät alkavat ajoittain olla jo mukavan leutoja, tuntuu jo, että tarkenee ihan farkuissakin ulkona, ei tarvita enää kymmentä toppakerrosta. Jospa lumetkin alkaisivat pian sulaa pois..

Torstaina treenattiin sitä fei kouluohjelmaa vähän niin kuin kenraali harkkoina, enkä tiedä mitä niistäkään nyt oikeen ajatella, ainakaan en osaa istua kyseisen elikon selässä, jolla sen suoritan. Enkä saa edes vasenta pohjetta läpi, eikä se kai ole ihmekään kun jalkani ei taida yltää edes sen kylkiin. :D

Tänään tuli käytyä Millen tykönä, ja piti käydä niissä merkeissä että olisin pistänyt sen viimesen virusabortti rokotteen tehosteen, mutta se jäiki kotiin, joka tarkoittaa että eiku huomen aamulla uudestaan tallille.. ei siinä muuten mitään jos sei olis niin kaukana! Aamulla kävin myös agrissa, ja sain vihdoinki ostettua vähän lisä muonaa, racing protein. Niin ja myös nivelkuolaimen, vaihtelua kolmipalasta :D Mille on alkanut pudottaa jo hieman karvaa, se taitaa tietää ettei oo kevät kaukana. Se oli yllättävän leppoinen tänään, paitsi sitten kun sitä piti vähän puunata ja harjaa nyppiä niin siitä se ei kauheesti ilakoinut :D

Tämän illan tavoitteena olisi vielä laittaa kuvia... väsyttääkö liikaa?

Vähän yli 3 kuukautta..

Varsominen lähestyy hitaasti. Kevät ei ole vielä ilmoittanut saapuvansa, linnut kyllä laulaa jo hieman enemmän, ja pakkasetkin on pysytellyt mukavasti 10 asteen alapuolella. Täällä Kiuruvedellä on aiavn jumalattomasti lunta, taitaa tänäkin vuonna tulla tulvia. Onneksi pääsen niiltä välttymään, näet enää kaksi viikkoa aikaa hiihtolomaan, jonka jälkeen siirrynkin työssäoppimaan. Ja toivottavasti pääsisin kotia lähelle, niin voisin aloittaa autoilun isän kanssa :D 

Ensi viikolla on kouluvälikokeen kenraali harjoitukset, enkä ole kerennyt harjoitella Kaijalla kuin kerran. Taidan olla pääsemättä läpi. Eilen sain EA2 läpi ja nyt pitäisi sitten osata toimia onnettomuuksien yhteydessä. Eilen tuli myös käytyä kämppiksen kanssa salilla, ja oltiin melkein kaksi tuntia, ja oon aika yllättynyt, sillä jaksoin juosta enemmän kuin luulin. :D Vielä kaksi viikkoa aikaa treenata käydä Kiuruveden salilla, sitten en tiedäkään missä treenaan. 

Tänään nukuin.. ja nukuin.. kun ei viime yönä liiemmin kerennyt. Kävin pienellä kävelyllä kämppiksen kanssa, ja maxissa. Ja nyt vien viimeisiä rästejä loppuun, tuotannon suunnittelun kurssi taitoi olla viime syksyn ensimmäisessä jaksossa jolloin olinkin rauta jalkani kanssa operoitavana, en kerennyt käymään yhdelläkään tunnilla ja nyt minun pitäis täyttää yritystalouden opetusmoniste ja sen jälkeen toivon olevani valmis läpäisemään siitä vielä kokeen. Työssäoppimaan ei pääse jollei kaikki rästit ole pois alta.

On siitä jo aika kauan kun Mille meille tuli. Hah, siitä tulee tänä vuonna neljä vuotta. Se on muuttunut aika lailla, varsinkin henkiseltä puoleltaan. Ja nyt kantavana varsinkin ollut harvinaisen leppoinen, välillä sitä edelleen jokin asia vituttaa josta pitänee aina tietenkin ilmaista, mutta suhteellisen tyytyväinen se on, ehkä hieman salamyhkäinenkin. Sopii vain toivoa että se osais hoitaa sen varsansa hyvin, ettei tarvis ruveta kauheen vaikeen kautta elämään. Toivon myös että se varsoo ajallansa, kun työssäoppiminen loppuu, niin pääsen sitten vapaasti tutkimaan miten tilanne etenee. Niitä on kuitenkin jonkin verran sellasiakin tammoja jotka ei niitä varsojansa hoida, tai sellasia synnytyksiä että on jotenki huonosti tulossa ja kuoloo siinä vaiheessa, ja on sitten jotakin vikaa mahassa tai jaloossa. Toivotaan parasta, pelätään pahinta. :)

Huomasin tuossa jokin aika sitten ettei tuolla palkissa Emilla MS näy edes kuvat.. teen asialle joskus jotain kun jaksan. :)

Päivystys ohi

Ditte poni

Ai mitenniin en taaskaan oo tänne yhtään mitään kirjottanut? Samperin päiväkirja. Tänään loppuikin ihana päivystys tuolla Hinkulassa, sen aikana kerkes tapahtua.. ei ainakaan mitään hyvää? :D
Perjantaina olin tk:ssa otattamassa nielunäytteet ja sain viikonlopun vapaaksi... jota en kyllä vapaana pitänyt. Perjantaina kävi pieni vahinko ja käsi jäi auton oven väliin, verisuonet vaan posahti, enkä varmasti kuvauta sitä, vaikka kuinka mustuis. Tuskin sitä saa edes mistään vakuutuksesta läpi! Ja tänään iki-ihana Keijo varsa railakkaasti loikkasi leikatun jalankin päälle. Onneksi siinä kohin onkin jo ruuvi ennestään katkennut... Säätkään ei ollut mitään mahtavia, lunta satoi varmaan 30cm ja tuuli kuin Alaskassa...

Meillä on koululla tässä jaksossa kenttäponien joku FEI kouluohjelma ja tarkoitukseni olis suorittaa se semmosella jättikokoisella hepalla, Kaijalla. Säkää Kaijalta löytynee rapiat 177 :D oon ite aika lyhyt, 163, enkä mikään mestari ratsastaja joten saa nährä mitä siitäkin tulee. Hyvä että edes saan sitäkään kulkemaan mitenkään ja istumaan sen ravissa! :D

Ja mitäs Millelle kuuluu? No ensinnäkin sen maha on kasvanut :D Parin viikon päästä pitäs taas virusabortti rokotteelle vahvistusta hommata. Helpoiten voin sanoa että sille kuuluu hyvää ja tykkää edelleen työskennellä. Odotan jo innolla ens syksyä.. en pelkästään siksi että sitten on se varsan retku, vaan että saisin koittaa klipata Millen! Voin vaan kuvitella mitä siitä tulis kun se ei muutenkaan tykkää mistään ylinmäärääsestä koristelusta, takajalkojen hipelöinnistä tai mahan räpelöinnistä. Se ei myöskään tykkää suihkepullolla leikkimisestä.. aijaijai, voi käydä niin että saan klipattua kaks senttiä ja sitten pitää rauhottaa se. Haha :D Päikässä muuten klippasin Hetan kanssa Vilin.. Sitä ei klipperi paljoakaan häirinnyt :D

Oon ruvennut treenaamaan puolitosissani. Joka päivään kuuluu väh. jalkalihakset ja mahdollisesti liitän myös selän, vatsan ja kädet. 2 kertaa viikossa salilla tunti, muutama kerta on ratsastustakin, aina kun tekee mieli niin ihana juoksulenkki! Tänään kävin tunnin lenkillä ja tein lihaskuntoa, joten saatan voida käydä tänään Rollsissa suht. hyvällä omalla tunnolla :D sit voisinki alottaa dieetin..!! :D Mitenkähän tää blogin aihe menee tälläseen taas.. Kirjoitan mitä haluan piste.

Näkyillään, blogi.

Lauhtuvaa pakkasta

Kävin sitten sunnuntaina tallilla, vaikka lääkekuuri oli vielä kesken, ihan hyvin kestin siellä pakkasessa vaikka vähän alkoi ohimoita jomottaa :D Maanantaina käytiin ottamassa kuva joulukorttiin josta tuli ihan kiva, äiti kuvasi sen..

Hyvää Joulua! :)

En tiedä kuinka pitkä loma mulla olisi pitänyt vielä ''lääkityksen'' loputtua olla, se nimittäin loppui eilen, mutta tänään hyppäsin jo narua, ja eilis iltana harjoittelin 24:sta isän kanssa. Tänään kuitenkin tajusin, että olin oikeasti melkein kaksi viikkoa liikkumatta, joten oli ehkä hieman raisua aloittaa näin reippaasti. Hyppimisen ja parien painojen nostojen jälkeen oli hankaluuksia päästä kävelemään, kun pohkeet tuntuivat sanoneen sopimuksensa irti.. Laitoin niihin Pharmacaren Arnika Hottia ja toivon, että se vähän lievittäis niiden särkyä, sillä.. titidii, huomenna menen ratsastamaan Millellä! Haha, viimeksi istuin hevosen selässä kaksi viikkoa taakse päin perjantaina, joten on ihan kiva päästä taas ratsastamaan. Sunnuntaina mun on lähdettävä takasin Kiuruvedelle, ja ensi viikolla meillä on koululla 3. radan kenraaliharkat.. se on semmonen este kojes joka kuuluu meidän koulutukseen. Mutta onhan tässä vielä muutama päivä aikaa käydä pallomahan luona. Kauaa en kerkeä Kiuruvedellä olemaan, sillä jo ensi viikonloppuna on palattava Seinäjoelle, nimittäin pistämään Millelle virusabortti rokote.. niin ja onhan se ihan mukava muutenkin kotona käydä ja olla, ainakin aina välillä. 

Tänään sain vihdoinkin jotain aikaiseksi, tein nimittäin videon.. mutta en tälläkään kertaa Millestä. Montakohan kertaa oon yrittänyt tehdä Millestä jotain kivaa pikkufilmiä, mutta aina se windows movie maker sanoo sopimuksensa irti, ihan aina. Olen kyllä tullut jo siihen tulokseen, että on varmaankin hommattava jokin laadukkaampi vekotin.

Vihdoinkin jotain tekemistä

Sairastelu jatkuu edelleen, mutta sain suostuteltua äidin ottamaan minut tallille mukaan. Jenni on jo tervehtynyt ja voi ratsastaa Millen, joten ajattellin mennä kuvaamaan. Pitää vaan tunkea varmaan kaikki toppavarusteet päälle, etten saa jotain aivotulehdusta tai keuhkokuumetta.. ja vaikka saisinkin niin ainakin yritin olla saamatta! :D Eilen tein joulukortteja, joita lisäilen käsityö blogiin joutessani. Tänään ajattelin illalla aloitella muutamien joululahjojen tekemisen.. hehheh.
Jenni toi Millen luota eilen ''tuliasia'', nimittäin muutamia kuvia. Sillä on järjetön talvikarva, eikä sitä tunnistaisi samaksi hevoseksi jos sen olisi nähnyt vain kesällä!

Harjausta pesupaikalla

Jenni ja Mille

Pesupaikalta lähössä

 Vatsakin on kasvanut jonkin verran. Pikkuhiljaa saadaankin alkaa jo muuttaa ruokintaa, tällä hetkellä Mille elelee säilöheinän sekä 2dl kiv ja 0,5l kauran voimin. Liikutus ei ole mitään rankkaa joten se ei tarvi mitään ylinmääräisiä hörteitä, tuokin rehu määrä on enemmänkin säälistä ettei porautuisi ilta ruokinnan aikaan seinistä läpi :D

Sairastelua ja mietiskelyä

Enään ei ole edes syksy.. Ainakaan alla olevassa kuvassa, jossa äiti ratsastaa Millellä. Kuva on otettu silloin kun ensilumi satoi, ja miltei saman tien sulikin jo pois. Ja nyt, vaikka on marraskuun viimeinen päivä ei ole kuin pakkasta täällä Pohjanmaalla! Kiuruvedellä varmaan voipi olla lunta, sitä en tiedä, jouduin lähtemään kotiin keskiviikkona, kun sain sitten tartunnan pienimmältä siskoltani. Mulla on vesirokko. Se on kiertänyt koko perheen äitiä mukaan lukematta läpi. 

Ja nyt viimeiset kaksi viikkoa kun olin vielä terve ja opiskelinkin, niin  täällä kotona Jenni sairasti ja äiti liikutti Millen. Äidin tuttava kävi välillä äidin mukana tallilla vähän auttamassa Millen kanssa. Jennikin on tänään jo siinä kunnossa, että lähtee Milleä moikkaamaan. Itselläni tämä rutto onkin sitten vasta aika alku vaiheessa, sillä se alkoi sunnuntaina.. odotan innolla jälkitauteja.

Millestä puolentoista vuoden takainen otos, jossa se näyttää kieltämättä aivan hevoselta! :)

Ärsyttävää kun ei voi olla kunnon talvi, kesääkään ei tainnut olla ollenkaan, ainakin siltä se tuntui, kun oli vain muutamia kunnollisia kesäpäiviä.. Toivon vaan että paranisin itsekin pian ja pääsisin käymään tallilla, edes vaan käymässä, tämä sisällä jumittaminen on aika turhauttavaa. 

Jotakin

Viimeisin ultra on parin viikon takaa ja siellähän se varsa vielä kasvaa Millen mahassa. Mille on ruvennut sen verran pyöristymään, että jollei olisi ollut kantavana niin olisi kyllä ihme ollut. Varsa on tällä hetkellä päälle neljän kuukauden vanha. Samalla käynnillä tehtiin suppea ell tarkastus, joka mahdollistaa sikiövakuutksen hakemisen. Mille sai myös rokotteen virusaborttia vastaan, seuraavat kaksi rokotetta saankin pistää itse.

Mille sai viikko sitten hokkikengät ja tilsat allensa, tosin nyt niistä ei ole kamalastikkaan hyötyä, lumi suli melkein heti pois, varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Millen ollessaan kantavana ei sitä saa hieroa tai sille antaa akupunktio-hoitoja, ne nimittäin saattaisivat johtaa varsan luomiseen. Viimeksi annoin Millelle neulahoitoja kesällä astutuskaudella. Sen jälkeen olen antanut neulahoitoja tuttujeni hevosille, sekä myös ihmisille, tutuille ja myös vähemmän tutuille. Olen myös hieronut monia ihmisiä, se on yhtälailla mielenkiintoista kuin akupunktuuri.

Akuneulat Millen selässä

Tänään tein akupunktion äidilleni. Häntä oli jännittänyt miltä neulottelu tuntuisi ja mitenkä siihen tulisi suhtautua. Pelokkaat potilaat ovat oikeastaan olleet hankalimpia, mitenkä ilmaista, ettei pelkoon ole syytä. Usein onneksi pelko tilat laukeavat ensimmäisten neulojen pistämisen jälkeen, jolloin omakin työ helpottuu. Pisteitä on näet todella hankala löytää jännittyneestä lihaksesta. Ihmiset jotka ovat nähneet hevosille tehtäviä akupunktioita, kyselevät usein, että vääntyvätkö neulat ihmistenkin selässä? Eivät, sillä ihmisten lihakset ovat monta kertaa pienenpiä kuin hevosten laajat ja suuri jännitteisen lihakset, jotka saavat neulan jos minkä laiselle mutkalle. Tuttavani hevosen selästä olen saanut sellaisia neuloja hoidon jälkeen, että on pitänyt ihmetellä mitenkä ne ylipäätään sai pois.

Ehkä alan kirjoitella aktiivisemmin.. ehkä en. Koneella käyminen on kovin turhauttavaa, mutta kirjoittaminen ajoittain mukavaa, ajoittain turhauttavaa. Mulla on ollut monen monta päiväkirjaa, ja oon aina ajatellut, että nyt kirjoitan tätä ahkerasti ja säännöllisesti. Parin viikon päästä huomaankin jo, että olen ainakin viikon jäljessä kirjoittamisesta. Olen miettinyt, että ehkä sitä päiväkirjan pitoa on kahdenlaista- toinen joka päiväistä ja toinen sellaista, että kun jotain tapahtuu, on siitä hyvä kirjoittaa. On harvinaisen turhaa kirjoittaa päivästä, jolloin ei tapahtunut kertakaikkiaan mitään. Ehkä tämäkin stoori riittää tältä päivältä.. tai kerralta :)