Lauhtuvaa pakkasta

Kävin sitten sunnuntaina tallilla, vaikka lääkekuuri oli vielä kesken, ihan hyvin kestin siellä pakkasessa vaikka vähän alkoi ohimoita jomottaa :D Maanantaina käytiin ottamassa kuva joulukorttiin josta tuli ihan kiva, äiti kuvasi sen..

Hyvää Joulua! :)

En tiedä kuinka pitkä loma mulla olisi pitänyt vielä ''lääkityksen'' loputtua olla, se nimittäin loppui eilen, mutta tänään hyppäsin jo narua, ja eilis iltana harjoittelin 24:sta isän kanssa. Tänään kuitenkin tajusin, että olin oikeasti melkein kaksi viikkoa liikkumatta, joten oli ehkä hieman raisua aloittaa näin reippaasti. Hyppimisen ja parien painojen nostojen jälkeen oli hankaluuksia päästä kävelemään, kun pohkeet tuntuivat sanoneen sopimuksensa irti.. Laitoin niihin Pharmacaren Arnika Hottia ja toivon, että se vähän lievittäis niiden särkyä, sillä.. titidii, huomenna menen ratsastamaan Millellä! Haha, viimeksi istuin hevosen selässä kaksi viikkoa taakse päin perjantaina, joten on ihan kiva päästä taas ratsastamaan. Sunnuntaina mun on lähdettävä takasin Kiuruvedelle, ja ensi viikolla meillä on koululla 3. radan kenraaliharkat.. se on semmonen este kojes joka kuuluu meidän koulutukseen. Mutta onhan tässä vielä muutama päivä aikaa käydä pallomahan luona. Kauaa en kerkeä Kiuruvedellä olemaan, sillä jo ensi viikonloppuna on palattava Seinäjoelle, nimittäin pistämään Millelle virusabortti rokote.. niin ja onhan se ihan mukava muutenkin kotona käydä ja olla, ainakin aina välillä. 

Tänään sain vihdoinkin jotain aikaiseksi, tein nimittäin videon.. mutta en tälläkään kertaa Millestä. Montakohan kertaa oon yrittänyt tehdä Millestä jotain kivaa pikkufilmiä, mutta aina se windows movie maker sanoo sopimuksensa irti, ihan aina. Olen kyllä tullut jo siihen tulokseen, että on varmaankin hommattava jokin laadukkaampi vekotin.

Vihdoinkin jotain tekemistä

Sairastelu jatkuu edelleen, mutta sain suostuteltua äidin ottamaan minut tallille mukaan. Jenni on jo tervehtynyt ja voi ratsastaa Millen, joten ajattellin mennä kuvaamaan. Pitää vaan tunkea varmaan kaikki toppavarusteet päälle, etten saa jotain aivotulehdusta tai keuhkokuumetta.. ja vaikka saisinkin niin ainakin yritin olla saamatta! :D Eilen tein joulukortteja, joita lisäilen käsityö blogiin joutessani. Tänään ajattelin illalla aloitella muutamien joululahjojen tekemisen.. hehheh.
Jenni toi Millen luota eilen ''tuliasia'', nimittäin muutamia kuvia. Sillä on järjetön talvikarva, eikä sitä tunnistaisi samaksi hevoseksi jos sen olisi nähnyt vain kesällä!

Harjausta pesupaikalla

Jenni ja Mille

Pesupaikalta lähössä

 Vatsakin on kasvanut jonkin verran. Pikkuhiljaa saadaankin alkaa jo muuttaa ruokintaa, tällä hetkellä Mille elelee säilöheinän sekä 2dl kiv ja 0,5l kauran voimin. Liikutus ei ole mitään rankkaa joten se ei tarvi mitään ylinmääräisiä hörteitä, tuokin rehu määrä on enemmänkin säälistä ettei porautuisi ilta ruokinnan aikaan seinistä läpi :D

Sairastelua ja mietiskelyä

Enään ei ole edes syksy.. Ainakaan alla olevassa kuvassa, jossa äiti ratsastaa Millellä. Kuva on otettu silloin kun ensilumi satoi, ja miltei saman tien sulikin jo pois. Ja nyt, vaikka on marraskuun viimeinen päivä ei ole kuin pakkasta täällä Pohjanmaalla! Kiuruvedellä varmaan voipi olla lunta, sitä en tiedä, jouduin lähtemään kotiin keskiviikkona, kun sain sitten tartunnan pienimmältä siskoltani. Mulla on vesirokko. Se on kiertänyt koko perheen äitiä mukaan lukematta läpi. 

Ja nyt viimeiset kaksi viikkoa kun olin vielä terve ja opiskelinkin, niin  täällä kotona Jenni sairasti ja äiti liikutti Millen. Äidin tuttava kävi välillä äidin mukana tallilla vähän auttamassa Millen kanssa. Jennikin on tänään jo siinä kunnossa, että lähtee Milleä moikkaamaan. Itselläni tämä rutto onkin sitten vasta aika alku vaiheessa, sillä se alkoi sunnuntaina.. odotan innolla jälkitauteja.

Millestä puolentoista vuoden takainen otos, jossa se näyttää kieltämättä aivan hevoselta! :)

Ärsyttävää kun ei voi olla kunnon talvi, kesääkään ei tainnut olla ollenkaan, ainakin siltä se tuntui, kun oli vain muutamia kunnollisia kesäpäiviä.. Toivon vaan että paranisin itsekin pian ja pääsisin käymään tallilla, edes vaan käymässä, tämä sisällä jumittaminen on aika turhauttavaa. 

Jotakin

Viimeisin ultra on parin viikon takaa ja siellähän se varsa vielä kasvaa Millen mahassa. Mille on ruvennut sen verran pyöristymään, että jollei olisi ollut kantavana niin olisi kyllä ihme ollut. Varsa on tällä hetkellä päälle neljän kuukauden vanha. Samalla käynnillä tehtiin suppea ell tarkastus, joka mahdollistaa sikiövakuutksen hakemisen. Mille sai myös rokotteen virusaborttia vastaan, seuraavat kaksi rokotetta saankin pistää itse.

Mille sai viikko sitten hokkikengät ja tilsat allensa, tosin nyt niistä ei ole kamalastikkaan hyötyä, lumi suli melkein heti pois, varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Millen ollessaan kantavana ei sitä saa hieroa tai sille antaa akupunktio-hoitoja, ne nimittäin saattaisivat johtaa varsan luomiseen. Viimeksi annoin Millelle neulahoitoja kesällä astutuskaudella. Sen jälkeen olen antanut neulahoitoja tuttujeni hevosille, sekä myös ihmisille, tutuille ja myös vähemmän tutuille. Olen myös hieronut monia ihmisiä, se on yhtälailla mielenkiintoista kuin akupunktuuri.

Akuneulat Millen selässä

Tänään tein akupunktion äidilleni. Häntä oli jännittänyt miltä neulottelu tuntuisi ja mitenkä siihen tulisi suhtautua. Pelokkaat potilaat ovat oikeastaan olleet hankalimpia, mitenkä ilmaista, ettei pelkoon ole syytä. Usein onneksi pelko tilat laukeavat ensimmäisten neulojen pistämisen jälkeen, jolloin omakin työ helpottuu. Pisteitä on näet todella hankala löytää jännittyneestä lihaksesta. Ihmiset jotka ovat nähneet hevosille tehtäviä akupunktioita, kyselevät usein, että vääntyvätkö neulat ihmistenkin selässä? Eivät, sillä ihmisten lihakset ovat monta kertaa pienenpiä kuin hevosten laajat ja suuri jännitteisen lihakset, jotka saavat neulan jos minkä laiselle mutkalle. Tuttavani hevosen selästä olen saanut sellaisia neuloja hoidon jälkeen, että on pitänyt ihmetellä mitenkä ne ylipäätään sai pois.

Ehkä alan kirjoitella aktiivisemmin.. ehkä en. Koneella käyminen on kovin turhauttavaa, mutta kirjoittaminen ajoittain mukavaa, ajoittain turhauttavaa. Mulla on ollut monen monta päiväkirjaa, ja oon aina ajatellut, että nyt kirjoitan tätä ahkerasti ja säännöllisesti. Parin viikon päästä huomaankin jo, että olen ainakin viikon jäljessä kirjoittamisesta. Olen miettinyt, että ehkä sitä päiväkirjan pitoa on kahdenlaista- toinen joka päiväistä ja toinen sellaista, että kun jotain tapahtuu, on siitä hyvä kirjoittaa. On harvinaisen turhaa kirjoittaa päivästä, jolloin ei tapahtunut kertakaikkiaan mitään. Ehkä tämäkin stoori riittää tältä päivältä.. tai kerralta :)

Kirjoitusta

En oo sitten sunnuntain jälkeen päässyt tallille, Jenni on kyllä käynyt. Kävelen salaa ilman keppejä, se sujuu aika hyvin ;)

Kaikki varmaan ajattelee että löhöilen nämä 2 sairasloma viikkoa, no ehkä tavallaan, mutta aika ahkeraa opiskelua tuottaa syventyminen akupunktioon ja perinteiseen shiatsuun. Shiatsu varsinkin meinaa tuottaa tuskaa, se poikkeaa niin paljon meidän länsimaisesta parannustavasta, eikä meillä muuta tehdä kuin napsitaan särkyllääkkeitä turhaan.. Pieni kulttuuri ero kenties huomattavissa. Pikku hiljaa toivon että meridiaaneista saisinkin jo jotain selkoa.. :D Hieronnan opiskelussakin oon edistynyt jo aika hyvin ja luentolehtiö on saanut täyttöä jonkin verran. Vähän lisää pään sekoittamiseen onkin aromaterapia ja yrtit.. tunnen olevani aika vahvoilla teorian puolesta näissä osin, mutta käytännössä on aika paljon hiomista. Oon liian laiska lisäämään tähän mitään kuvaa.. koska kuvat on väärässä paikassa ja en jaksa hakea niitä.

Mille on nyt kengitetty, rokotettu ja raspattu.. eli saa olla hetken aikaa rauhassa, tosin jo vajaan kuukauden päästä ultrataan ja ensimmäinen virusabortti rokotus otetaan. Virusabortti rokotukset otetaan 4., 5. ja 6. ''raskauskuukausien'' kohdalla. Ja rokotus ja raspaus hoituu puolen vuoden välein. Eipä mulla tähän nyt muuta oo kirjottaa, katellaha! ;)

Pitkästä aikaa tulee taas kirjotettua jotain. Mille muutti eilen Huissille ja näyttää kotiutuneen suhteellisen hyvin. Kuukauden päästä Mille pitäisi taas ultrata, ja sitten saadaankin tietää tuleeko meille toinenkin pirulainen. Kengittäjälle naurahdin että saadaan samanlainen pirulainen, niin tämä kysyi, että astutettiinko se tarkoituksella :D Pitää pitää huoli ettei siitä tule samanlainen retardi kuin Mille :D

Syksy on edennyt hyvää vauhtia, Jennin kanssa kerettiin valmentautua jonkin verran, mutta nyt kun mun jalasta piti poistaa ruuveja niin saan taas olla vähän aikaa tauolla. Koulukin olisi alkanut huomenna, mutta eipä sinne taida olla vielä hetkeen aikaan asiaa tämän kintun kanssa!

Tänään käytiin sitten kattomassa Milleä. Jenni ratsasti, mulla on nimittäin kepit.. ainakin ajoittain. Pääsen kävelemään ilman niitäkin jo aika kätevästi. 

Oon aloittanut käsityönikin tällä erää taas ja pitääpä panostaa käsityöblogiin, sillä mulla on vaikka mitä tullut tehtyä, kirjoja, neuloksia ja vaikka mitä! Mukaan lukien koulun kasvio josta tulikin harvinaisen laaja ''teos''. Sen sijaan kesän ajalta tehtävän portfolion laita ei liene yhtä hyvä, mutta sen tekemiseen siunaantuikin nyt vielä hyvää kullan kallista aikaa, jotka saan viettää rimppakinttuni seurassa! Ai miten ihanaa..

Toinen tarkastus

Millellä oli nyt sitten toinen tiineystarkastus. Ja olihan se edellleen kantavana, ultrassa näki alkion sydämmen sykkeen.

Mille saatiin lastattua ennätys vauhtia, ilman liinoja ja ilman mitään muita härpäkkeitä, alle 10 minuuttia. Siitä sai olla ylpeä. No pitääpä siitä olla muutenkin ylpeä, se ei nimittäin stressaa mistään kuljettamisesta tai paikan vaidoksista, rautavatsaisella Millellä ei ole koskaan ollut mahan kanssa mitään ongelmia. Ajaessa meni kolmisen tuntia ja Mille pääsi taasen Tiinan Tallille, ainakin väliaikaisesti. Se saa jatkaa kesälomaansa vielä vajaan viikon, sitten se pääsee taas töihin :)

Mutta tästä piti tulla pitkä kuvarikas postaus, hah.. ehkä tästä tuleekin sitten ;)

Lauantaina käytiin kuninkuusraveissa, kuvan paluumatkalta nappasi äti. Kyllä me autolla kuljettiin , ei kävellen, satuttiin vaan pysähtymään jonnekkin, en edes muista minne! :D

Toinen pysäkki oli kun pysähdyttiin yöllä Palsankoskelle kuvaamaan. Tämänkin kuvan nappasi äitee.

Olipas hieno postaus.. ehkä lopetan tähän :d

Liian paljon kerrottavaa, rakas päiväkirja

Sen verran voin aloitella, että päätin tuossa äsken, että tämä blogi on semmottinen, että tähän rupean kirjottamaan. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut taas tässä välissä kun en ole kirjoitella jaksanut?

No, ensikkänin Mille on nyt kantavana, ja toinen tiineystarkastus on 24.7. eli ensiviikon tiistaina, jolloin olisi sitten tarkootus hakia se Kiuruvedeltä tänne Pohojanmaalle päin. Mikäli tuurillani käykin niin paskasti, että tamma onkin tyhjentynyt tässä välillä jostain kumman syystä.. niin, en oikein vielä tiedä, pitää miettiä sitä vielä.

Itse pääsin Savosta irti viime viikolla kun kesä TO koululla Hingunniemessä loppui. Nyt on ollut jokseenkin turhauttavaa vaan keksiä kotona jotakin kunnon tekemistä, kun Millekin vielä laiduntaa toisaalla. Onhan tässä jotakin saatu aikasekskin, nimittäin oon maalannut, ja tehnyt koruja, perannut kukkamaan ja istuttanut uudet kukat, kuvaillut ja ommellut ja ja.. kaiken näköistä. Sukulaisjuhliin, häihin, ollaan perheen kanssa menossa ensi viikon lauantaina, niihin on pitänyt valmistautua, ja mumma onkin jo melkein valmis asuni kanssa. Mulle kun ei mitkään hepeneet kelpaa, niin onneksi tuo henkilökohtainen puvustaja on aina käden ulottuvilla. Seuraavana suuntaan perjantaina Soiniin oikeen kunnolla lomailemaan, pitää toivoa kunnon aurinkoisia kelejä, jos sitä vielä vähän mustuis.

Eikä unohdeta tietenkään sitten lauantain Kuninkuusraveja, sinnekin on veneenkeula käännettävä. Soinissa vietetyn loman jälkeen olisi tarkoituksena seuraavaksi kulkeutua Ilmajoelle, sinnekkin vähän työlomalle. :D

Yllä kuvassa Jenni ja Mille Hingunniemessä. Jenni kävi luonani lomailemassa ja viipyi ainakin neljä päivää. Siinä tuli kyllä liikuttua oikeen kunnolla kun saatettiin pyöräillä 12-30 kilometriä päivässä vain välimatkoja taittaen. Yksi päivä käytiin Iisalmessa shoppailemassakin. Sitten 10.7. Millellä oli ensimmäinen tiineystarkastus, ultrassa näkyi pieni alkio.. jonka on parempi pysyä siellä ja alkaa kasvamaan, pois ei ole tulemista vielä 11 kuukauteen!

Laitumella

Mille on päässyt nyt kokonaan laitumelle. Siemennetty se on kerran ja ei ole kantava, nyt on ollut vaikeuksia tulla kiimaan. Tänään uusi tarkastus ja toivotaan, että pian saa taas siementää. Mille kerkesi lomailemaan jonkin aikaa, mutta sitten Roosa ratsasti sitä viikon, ja ite oon nyt ratsastellut jonkin verran. Kävin viime maanantaina Mariannan ja Neppiksen kanssa Leena Rimpiläisen luona tunnilla. Matka sinne sujui yllättävän hyvin, vaikka tuli traktorikin ja autoja vastaan, niin ei Mille niistä mitään sanonut.

Mille pääsi maalattavaksi, kun yks meidän opettaja teki opinnäytetyötä hevosten luustosta. Maalattiin sitä ainakin 6 tuntia, mutta kyllä siitä tuli ihan kivan näkönen :D

Maalauksen jälkeen illalla piti Mille sitten vielä pestä, sekin onnistui odotettua paremmin. Ennen Mille ei mennyt lähellekkään vettä, eikä ollut puhettakaan pesusta, niin nyt on päästy tässäki eteenpäin. Maastoonkin se on alkanut lähtemään, yksinkin menee suhteellisen hyvin. Siinäkin tehti iso askel eteenpäin, ennen kun ei tallitietä kauemmas päästy lähtemään. Tässä alkaakin olla jo, suhteellisen asiallinen tamma :D

Kesäästä

Mille siemennettiin eilen. Nyt pitää vaan toivoa parasta notta se riekale alkaisi sitten kasvamaan..
Keskiviikkona ratsastin Millen, oli muuten aika helvettiä.. ehkä mun on pakko alkaa panostamaan omankin hevosen lihaksiston seuraamiseen. Kyllähän sitä muiden hevosia kerkeää auttamaan, mutta omaa ei jaksa muka edes vilkaista. Millen lapa on ihan kiinni, ja mitäpä mun pitäis tehdä. Akupunktiosta on aikaa sen verran, että uutta voisin tehdä jo. Neuloja pitää hakea ens viikonloppuna lisää. Torstaina tein Elisan hevoselle Riialle akupunktion. Riia otti hoidon vastaan todella hyvin ja neulojen poiston jälkeen saatiin jo samantien pikkuruisia tuloksia.

Eilen olin raveissa Kuopiossa, meirä koulun hevosia siellä oli Taisto ja Nokkis vetämässä lähtöjä. Koulun auton mukana matkusti myös Noriko, joka voitti oman lähtönsä. Reissulla aikaa kului sen verran, että asuntolalle saavuttihin vasta puolenyön aikaan.

Tänään pitää käyä kahtoos Milleä, jos sille vaikka jotakin tekisi, aukoisi vaikka eres niitä jumeja, jos se pikkuhilijaa lähtis toimimaan..

Kuvat Marianna Järvi

Mille on pikkuhiljaa kotiutunut Hingunniemeen. Maanantaina annoin sille akupunktio hoitoa. Paikat oli ihan jumissa kuljetuksen jäljiltä, varsinkin lavat. Tiistaina juoksutin sitä hieman. Se on edelleen tosi jäykkä, mutta mitäpä muutakaan voisi odottaa pitkän matkan jälkeen. Keskiviikkona kävin sen selässä. Todella jäykkä se on edelleen. Yllättävän hyvin se silti suhtautuu uuteen paikkaan..
Ensi viikonloppuna ehkä päästään jo astuttamaan sitä :)

Tänään Mille pääsi yllättävän hienosti suoritetun matkan päätteeksi Hingunniemen ratsutalliin. Sitä jännitti. Se nuuhki ja pärski ja kyseli onko mentävä pidemmälle, pitkin vierasta käytävää. Karsinaan päästyään se tuhisi vielä hetken aikaa kunnes keskittyi sitten syömään heiniä.

Koppiin Mille meni tänään todella asiallisesti, trailerin kanssa ei ollut mitään ongelmaa paitsi että kaksi kertaa matkan aikana takaluukun yläosa aukesi töyssyisen tien johdosta, jolloin Mille ilmoitti ettei kaikki mene niin kuin elokuvissa. Luukun sulkemisen jälkeen se jäi hieman hörisemään, että eikö sitä oltukaan vielä perillä. Perillä sitä piti hieman kävelytellä, oli se päälle neljän tunnin matka kuitenkin sille jotain arjesta poikkeavaa.

Eilen otin Millen toisen etukengän irti (toinen oli jo aiemmin irronnut) ja vuolin kavioita jonkin verran. Takajalkoihin en vielä koskenut, pitää varmaankin tässä tulevalla viikolla hoidella nekin kengittä.

Kotona taas

Perjantaina Millen ylläpitokoti jätti Millen haikein mielin. Lastaaminen oli suhteellisen ongelmaton, matka itsessään täysin ongelmaton, vaikkakaan sää ei suosinut meitä ollenkaan, räntää, räntää...
Lauantaina Mille vietti ansaittua vapaatansa, eilinen kuljeskeleminen oli varmaankin vienyt sen voimia, ja itse pääsin Tampereelle hevosmessuille.

Aamulla ratsastin Millen, se oli parempi kuin odotin, loppua kohden se alkoi oikeasti käyttää itseään ja pyöristi selkänsä, kulki oikeasti ryhdikkäänä. Lukuun ottamatta yhtä kauheaa kulmaa jota piti kerran säpsähtää niin että sitä pyrähdettiinkin jo laukan tahtiin. Ja sitä että viimeisillä laukannostoilla alkoi olla jo niin turta, että se ei millään olisi jaksanut kulkea oikeinpäin ja nostaa laukkaa samaanaikaan, en tosin ymmärrä luuleeko se saavansa mut lopettamaan siltä vaatimisen, sen vaivaisilla härkäloikilla..

Suunnitelmiin on tullut pientä muutosta, Mille taitaakin lähteä viikkoa suunniteltua aikaisemmin Kiuruvedelle. Kiimat menevät siihen malliin sopivasti, että olisi haaskausta odottaa vielä viikkoa kauemmin, jolloin kiima kerkeäisikin jo loppua. 6.5. on tällä hetkellä se merkittävä päivä, jolloin Mille pääsee oleentumaan traileriin oikeen kunnolla..

Akupunktio on auttanut hyvin, sillä Mille ei ollut jumissa enään ollenkaan. Sain tietooni yhden potilaan johon pääsen kartuttamaan akupunktio taitojani. Potilaan selkä itsessään ei ole rasituksesta kipeä, mutta takajalkoihin vaikuttavat lihakset ja akupisteet on paikannettava, jotta hevonen voisi käyttää vaivatta takapäätään. Tämän hevosen ongelma on siis jäykkä takapää.

4 päivää jäljellä

Emilla MS

Viime syksynä laitoin hevoseni ylläpitoon, ja enään 4 päivää kun se tuleekin jo takaisin. Aika on mennyt nopeasti. Nyt tarkoituksenani on astuttaa tammani, ja toivoa parasta. Olen suunnitellut tätä jo sen verran, että toivon voivani sanoa olevani valmis.

Don Laurie

V

Taloudellisesti ei ehkä olisi kovinkaan järkevää lähteä tähän, mutta olen päättänyt, että tässä vaiheessa en enään peräänny, kun orikin on löytynyt. Vieressä olevissa kuvissa tammani Emilla MS, tutummin ''Mille'', sekä ori Don Laurie, jolla olen päättänyt Millen astuttaa. Tulevaisuuden suunnitelmiani on, että myyn Millen ja jätän varsan itselleni jos hyvin käy. Näillä näkymin Millen on määrä tulla 

kiuruvden oriasemalle 13.5.

Varsasta aiheutuu paljon kuluja, ja on syytä miettiä tarkkaan mihin on ryhtymässä. Ensimmäiset tulevat kulut ovat: 

• Astutusmaksu
• Astutuskausimaksu oriasemalle
• Mahdolliset ell kulut
• Tallivuokra

Mille joutuu olemaan Kiuruveden oriasemalla vähintään 5 viikkoa. Tällä hetkellä stressattavia asioita ovat kuljetukset ja niiden onnistuminen, sillä Kiuruvedelle matkaa Seinäjoelta tulee sen 300 kilometriä melkein. Kopin kanssa matkaan kuluu todennäköisesti 4-5h. Hevonen on tarkastettava matkan aikana muutamaan otteeseen, ja vettä otettava mukaan. Kopista sitä ei kuitenkaan tarvitse pois ottaa.

Kirjoittelen tänne sitä mukaan kun jotain alkaa tapahtua, tällä hetkellä, ei ole vielä mitään kirjoitettavaa.