Tänään Mille pääsi yllättävän hienosti suoritetun matkan päätteeksi Hingunniemen ratsutalliin. Sitä jännitti. Se nuuhki ja pärski ja kyseli onko mentävä pidemmälle, pitkin vierasta käytävää. Karsinaan päästyään se tuhisi vielä hetken aikaa kunnes keskittyi sitten syömään heiniä.

Koppiin Mille meni tänään todella asiallisesti, trailerin kanssa ei ollut mitään ongelmaa paitsi että kaksi kertaa matkan aikana takaluukun yläosa aukesi töyssyisen tien johdosta, jolloin Mille ilmoitti ettei kaikki mene niin kuin elokuvissa. Luukun sulkemisen jälkeen se jäi hieman hörisemään, että eikö sitä oltukaan vielä perillä. Perillä sitä piti hieman kävelytellä, oli se päälle neljän tunnin matka kuitenkin sille jotain arjesta poikkeavaa.

Eilen otin Millen toisen etukengän irti (toinen oli jo aiemmin irronnut) ja vuolin kavioita jonkin verran. Takajalkoihin en vielä koskenut, pitää varmaankin tässä tulevalla viikolla hoidella nekin kengittä.