Perjantaina Millen ylläpitokoti jätti Millen haikein mielin. Lastaaminen oli suhteellisen ongelmaton, matka itsessään täysin ongelmaton, vaikkakaan sää ei suosinut meitä ollenkaan, räntää, räntää...
Lauantaina Mille vietti ansaittua vapaatansa, eilinen kuljeskeleminen oli varmaankin vienyt sen voimia, ja itse pääsin Tampereelle hevosmessuille.
Aamulla ratsastin Millen, se oli parempi kuin odotin, loppua kohden se alkoi oikeasti käyttää itseään ja pyöristi selkänsä, kulki oikeasti ryhdikkäänä. Lukuun ottamatta yhtä kauheaa kulmaa jota piti kerran säpsähtää niin että sitä pyrähdettiinkin jo laukan tahtiin. Ja sitä että viimeisillä laukannostoilla alkoi olla jo niin turta, että se ei millään olisi jaksanut kulkea oikeinpäin ja nostaa laukkaa samaanaikaan, en tosin ymmärrä luuleeko se saavansa mut lopettamaan siltä vaatimisen, sen vaivaisilla härkäloikilla..
Suunnitelmiin on tullut pientä muutosta, Mille taitaakin lähteä viikkoa suunniteltua aikaisemmin Kiuruvedelle. Kiimat menevät siihen malliin sopivasti, että olisi haaskausta odottaa vielä viikkoa kauemmin, jolloin kiima kerkeäisikin jo loppua. 6.5. on tällä hetkellä se merkittävä päivä, jolloin Mille pääsee oleentumaan traileriin oikeen kunnolla..
Akupunktio on auttanut hyvin, sillä Mille ei ollut jumissa enään ollenkaan. Sain tietooni yhden potilaan johon pääsen kartuttamaan akupunktio taitojani. Potilaan selkä itsessään ei ole rasituksesta kipeä, mutta takajalkoihin vaikuttavat lihakset ja akupisteet on paikannettava, jotta hevonen voisi käyttää vaivatta takapäätään. Tämän hevosen ongelma on siis jäykkä takapää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti